Aikido



AI = harmonia, yhteys
KI = henki, energia, voima
DO = tie, polku


Morihei Ueshiba (O’Sensei) syntyi Tanabessa, Etelä-Japanissa vuonna 1883. Hän harjoitteli useita kamppailulajeja nuoruudessaan, joista pisimpään Daitō-ryū Aiki-jūjutsua vuosien 1915 ja 1938 välillä. Huolimatta siitä, että häntä kutsuttiin opettajaksi kyseisessä kamppailulajissa, hän kuitenkin halusi viedä saamiaan oppeja omaan suuntaansa jonka johdosta lopulta syntyi Aikido (vapaa käännös "harmonisen voiman tie"). Kamppailulaji jossa pyritään eräänlaiseen harmoniaan hyökkääjän kanssa.

“Let attackers come any way they like and then blend with them. Never chase after opponents. Redirect each attack and get firmly behind it."



SAMAN PUUN ERI HAAROJA

Voidaan sanoa, että on vanhan koulukunnan Aikidoa (ennen toista maailmansotaa alkanutta) kuten myös modernin koulukunnan (toisen maailmansodan jälkeen alkanutta). Vanhaan koulukuntaan voidaan laskea Ueshiban oma Aikidoa edeltänyt Aikibudo. Myös Minoru Mochizukin "Yoseikan" sekä Gozo Shiodan "Yoshinkan" tyylisuunnat kuuluvat vanhaan kaartiin, heidän ollessa O’Sensei alkuaikojen oppilaita.

Moderniin koulukuntaan voidaan laskea Aikikai (Ueshiban suvun tyyli). Aikikai Aikidolla on tyylisuunnista eniten harrastajia ja se on Hombu Dojon (Aikidon päämaja Japanissa) ylläpitämä suunta. O’Sensein kuoleman jälkeen hänen poikansa ja pojanpoika Kisshomaru Ueshiba sekä Moriteru Ueshiba. Moriteru Usehiba (s. 1951) toimii tämän hetkisenä Dôshuna ("Suurmestari"), titteli joka periytyy perheen sisällä. Muita moderneja Aikidon tyylisuuntia ovat Morihiro Saiton "Iwama-ryu", Koichi Tohein "Shin-shin toitsu" sekä Kenji Tomikin "Tomiki-ryu".[1]

O’Sensei poistui keskuudestamme vuonna 1969 ollessaan 86 vuotias. Tänä päivänä monet hänen oppilaansa, niin vanhat kuin nuoretkin kulkevat O'Sensei viitoimmalla tiellä. Heidän ansiostaan meilläkin täällä suomessa on mahdollisuus harmonisen voiman tien kulkemiseen.



AIKIDO SUOMESSA

Ensimmäinen Aikidonäytökset järjestettiin vuonna 1970 Helsingissä ja Turussa. Molempia näytöksiä johti Toshikazu Ichimura (6.dan, Aikikai) joka siihen aikaan oli Pohjoismaiden pääopettaja. Ensimmäinen suomalainen joka harjoitteli Aikidoa oli Trygve Forsstén (Pääopettaja Kenshu-kanissa, Pietarsaaressa) joka tutustui Aikidoon vuonna 1968 Tukholmassa. Hän oli myös mukana järjestämässä ensimmäisiä näytöksiä.

Ensimmäinen alkeiskurssi järjestettiin Helsingin Meidokanissa vuonna 1970, Huhtikuun 25 päivä.[2]

Tänä päivänä Suomessa toimii noin 60 seuraa ja harrastajia on yli 3000.



SUOMEN AIKIDON KOHOKOHTIA

1970

Turussa ja Helsingissä ensimmäiset aikidonäytökset, Ichimura-sensei. Suomen Aikidoliitto ry perustetaan.


1974

Ensimmäinen musta vyö (1. dan) Rainer Varikselle.


1976

International Aikido Federation -jäsenyys.


1977

Yasuo Kobayashi -sensei pitää ensimmäisen harjoitusleirinsä Suomessa.


1979

Aikido-lehti aloittaa ilmestymisen ja sitä julkaistaan vuoteen 1990 asti.


1985

Aikidoliitto hyväksytään SVUL:n jäseneksi.


1986

Ichimura-sensei palaa Japaniin.


1987

Aikidoliitto saa valtionapukelpoisuuden.


1990

Moriteru Ueshiba, aikidon perustajan pojanpoika ja lajin nykyinen johtohahmo, vierailee ensimmäisen kerran Suomessa.


1991

WSOY julkaisee Petteri Sileniuksen kirjan Aikido - harmonisen voiman tie.


1993

Aikidoliitosta tulee vastaperustetun SLU:n jäsenjärjestö.


1995

Aikidoliiton 25-vuotisjuhlat vietettiin kotimaisten opettajien johdolla Helsingin Kaapelitehtaalla.


1997

Aikido on esittelylajina World Games -tapahtumassa Lahdessa. Kansainvälisten esiintyjien kärkinimenä on Moriteru Ueshiba. Aikido-lehti alkaa ilmestymään tauon jälkeen uudestaan kaksi kertaa vuodessa.


2000

30-vuotisjuhlat Helsingissä ja Turussa, Kobayashi-sensei ja suomalaiset opettajat.


2002

Juhani Laisille myönnettiin ensimmäisenä suomalaisena 6. dan aikidossa.


2010

40-vuotisjuhlat Vantaalla, pääesiintyjät Kobayashi-sensei & Endo-sensei.


2010

Juhani Laisille myönnettiin ensimmäisenä suomalaisena Shihan-arvonimi, joka tarkoittaa korkeinta opettaja-astetta.

2013

Petteri Sileniukselle myönnettiin toisena suomalaisena Shihan-arvonimi, joka tarkoittaa korkeinta opetta-astetta.

Viitteet

[1] http://joypub.joensuu.fi/publications/masters_thesis/levy_aikidon/levy.pdf (sivu 26)

[2] http://joypub.joensuu.fi/publications/masters_thesis/levy_aikidon/levy.pdf (sivu 36)